Kategoria: vegaaninen

  • Helppo ja hellä tee-se-itse puhdistusbalmi

    Tämänkertaisen reseptin tuotosta ei syödä mutta resepti toteutetaan keittiössä kasvirasvoista joten suonette anteeksi.

    Kasvojeni iho on punoittava ja herkästi reagoiva. Olen käyttänyt lääkärin määräämiä ruusufinnin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Ne ovat toimineet ihan hyvin mutta raskauden ja imetyksen aikana niitä ei voi käyttää.

    Kun ensimmäinen raskaus oli toiveissa oli lääkkeiden lopetus siis edessä. Mietiskelin myös hieman muutenkin elintapojani. Varsinkin tästä ohjeistuksesta ja toki herkästä ihostani inspiroituneena olin kiinnostunut vaihtamaan kasvotuotteeni hellempiin.

    Kiinnostuin tästä öljypuhdistuskakusta ja ostinkin sen. Olin melko tyytyväinen tuotteeseen, mutta paatuneena läträäjänä tuon käyttäminen oli turhan hintavaa. Erityisesti olin tätä mieltä kurkattuani tuotteen ainesosalistaa.

    Tuumasta toimeen eli päätin tehdä itse ja säästää. Oma tuotokseni ei ole kakku vaan pehmeä balmi, josta tykkäänkin enemmän kuin kiinteästä putsarista. Balmini on sen verran kiinteää että ei heti vuoda kassin pohjalle mutta ei vaadi käsissä sulattelua vaan tavaran voi hieroa suoraan naamaan.

    Balmin aineksia voi muokata miten haluaa. Monin paikoin väitetään eri kasvivoilla ja -öljyillä olevan erilaisia hyviä vaikutuksia. Itse en niistä tiedä. Sen verran kyllä myönnän että käytän balmissani bakuchiöljyä sen mahdollisen ikääntymisen merkkejä häivyttävän tehon vuoksi kun retinolia ei raskauden ja imetyksen aikana saa käyttää. Bakuchiolista voit lukea lisää esimerkiksi tästä.

    Kookosöljyä en balmissa käyttäisi koska se tukkii ihohuokosia. Kovin räväkän värisiä öljyjä kuten tyrniöljyä taas ei kannata laittaa kovin paljoa ettei naama värjäänny. Halutessasi voit myös huomioida ovatko öljyt kylmäpuristettuja ja onko kyseessä johonkin muuhun öljyyn sekoitettu aines (kuten porkkanaöljy jossa on porkkanaa sekoitettuna öljyyn) vai kokoöljy (kuten porkkanansiemenöljy jossa on vain porkkanansiemenistä puristettua öljyä).

    Oma tämänhetkinen reseptini on puolet ja puolet mangovoita ja karite- eli sheavoita sekä niiden lisäksi ekstraneitsytoliiviöljyä, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä ja lopuksi luraus bakuchiöljyä. Ostin ja ostan edelleen ainekset tästä kaupasta (yhtä hyviä saa varmaan muualtakin) tai ruokakaupasta. Myös syötäväksi tarkoitettuja öljyjä voi nimittäin käyttää ja usein ne ovat edullisempia kuin kosmetiikkakäyttöön tarkoitetut.

    Balmin säilyvyys perustuu siihen, että se on vedetön. Ota siis balmia purkista aina puhtain kuivin sormin tai esimerkiksi kuivalla ja puhtaalla lusikalla. Samasta syystä balmia valmistettaessa käsien ja välineiden pitää myös olla kuivia ja puhtaita. Muutoin balmin valmistus on hyvin helppoa. Itse sulatan kasvivoit mukissa mikrossa matalalla teholla, vesihaudettakin voi käyttää.

    Balmin voidemainen koostumus syntyy valmistusprosessin jälkeen. Voisi kuvitella, että seos kovettuu jäähtyessään, mutta näin ei jostain syystä tapahdu vaan seos paksunee pikku hiljaa itsekseen ja tämä kestää useamman päivän. Muodonmuutosta odotellessa vielä lirummassa muodossa olevaa balmia voi toki jo käyttää normaalisti. Jos lopputulos on kokkareinen niin lämmitän balmin varovasti ja seuraavan jähmettymisen lopputulos on aina ollut parempi. Jos balmi on makuusi liian paksua, laita ensi kerralla vähemmän kasvivoita ja enemmän öljyä, jos liian ohutta niin toisin päin.

    Balmi puhdistaa kasvot kuivattamatta ja hoitaa samalla kivasti ripsiä ja kulmakarvoja. Käyttöprosessi yksinkertaisuudessaan on, että hieron balmia kuiviin likaisiin kasvoihin ja pyyhin sen pois lämpimään veteen kastetulla kestokasvolapulla tai kahdella. Tämäkin voi riittää mutta koska ihoni on kuiva, lisään vielä lopuksi kosteusvoiteen ja aurinkoiseen aikaan tietysti myös aurinkosuojan.

    Balmia voi käyttää myös esimerkiksi kuivien ihoalueiden hoitoon. Balmeista voit lukea lisää tästä.

    Puhdistusbalmi

    2/3 tilavuudesta huoneenlämmössä kiinteitä kasvivoita
    1/3 tilavuudesta nestemäisiä kasviöljyjä

    Sulata kasvivoit mutta varo kuumentamasta niitä. Laita kaikki ainekset lasipurkkiin, sulje purkin kansi ja ravista. Balmi paksuuntuu huoneenlämmössä muutaman päivän kuluessa.

    Keltaista puhdistusbalmia lasipurkissa pöydällä.

    Kaunis keltainen väri on pellavansiemenöljystä.

  • Naan-leivän ystävän läpykkäleivät

    Rakas aviopuolisoni tykkää kovasti naan-leivästä. Itse taas tykkään vältellä maitotuotteita ja käyttää leivonnassa hapanjuurta, ja näiden tykkäysten yhdistelmänä syntyi tämä resepti. En ole missään nimessä mikään intialaisen ruoan asiantuntija enkä missään nimessä väitä että tällä reseptillä syntyvät lätkät olisivat naan-leipää. Oikein kivat ja aviopuolisolleni maistuvat läpykkäleivät tällä reseptillä kyllä syntyy. Nimesin ne vaan-leiväksi, ovathan ne vegaanisia.

    Reseptiin tulee paljon hapanjuurta. Itse ruokin hapanjuuren tätä taikinaa varten kolme kertaa: ensin vajaa puoli desiä kädenlämpöistä vettä ja reilu puoli desiä vehnäjauhoja, sitten vajaa desi kädenlämpöistä vettä ja reilu desi vehnäjauhoja ja viimeisellä ruokinnalla taas vajaa puoli desiä kädenlämpöistä vettä ja reilu puoli desiä vehnäjauhoja. Puolen litran purkki tulee melko täyteen hapanjuurta. Otan siitä pari ruokalusikallista talteen ja loput taikinaan.

    Näiden leipästen taikina on aika tahmea eli kauniisti sormista irtoavaa leipätaikinaa ei tavoitella. Vaivaamisen sijaan otankin taikinan molempiin käsiin ja venyttelen ja puristelen sitä sormin. Muotoiluvaiheessa taas otan leivontapaikalle kulhollisen kylmää vettä johon kastan sormia, näin taikina ei tartu sormiin.

    Tykkään kohottaa taikinan pois päältä olevassa mikrossa, siellä se on vedolta suojassa eikä kuivu leivinliinan alla niin nopeasti kuin esimerkiksi pöydällä. Taikina on kohonnut tarpeeksi kun silloin kun painat siihen kuopan rystysellä, kuoppa nousee takaisin sileäksi. Korostan vielä että mikroa ehdottomasti ei saa laittaa päälle kun taikina on mikrossa ettei hapanjuuri kuole.

    Leipästen päälle siveltävän oliiviöljyn voi maustaa haluamallaan tavalla, itse lisäsin siihen reilusti murskattua valkosipulia ja tuli kyllä hyvää.

    Vaan-leipä

    4 dl kädenlämpöistä kaurajuomaa, oma suosikkini on tämä
    4 dl ruokittua hapanjuurta
    9 dl vehnäjauhoa
    ripaus suolaa
    oliiviöljyä johon lisätty hieman suolaa

    Sekoita kaurajuoma, hapanjuuri ja suola. Sekoita joukkoon jauhot. Myllää ja venyttele taikinaa käsin. Kohota taikinaa peitettynä lämpimässä paikassa noin 2-3 tuntia.

    Myllää taas taikinaa käsin ja jaa se neljäksi kökkäreeksi. Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen grillivastuksella ja laita myös käyttämäsi uunipellit lämpiämään uuniin. Anna taikinakökkäreiden kohota peitettyinä sen aikaa kun uuni lämpenee.

    Aseta pöydälle kaksi leivinpaperia. Painele taikinakökkäreet märillä sormilla haluamaasi muotoon neljäksi leipäseksi leivinpapereille, kaksi leipästä per leivinpaperi. Voitele leipäset oliiviöljyllä. Siirrä yksi leivinpaperi kerrallaan varovasti kuumalle uunipellille ja paista yksi pelti kerrallaan uunin toiseksi ylimmällä tasolla grillivastuksen alla kunnes leipäset ovat saaneet reilusti väriä, noin 6 minuuttia.


    Kaksi paistettua lituskaleipää leivinpaperilla.

    Juuri uunista tulleet herkut.

  • Mehevä hapanjuuripeltileipä

    Tämä on ehdottomasti yksi suosikkiasioistani hapanjuurella leivottavaksi: helppo, maukas ja monipuolinen sillä täytteitä varioimalla tämä sopii moneen makuun. Resepti onnistuu myös hiivalla leipoen mutta omasta mielestäni hapanjuurella tulee maukkaampi.

    Tykkään itse käyttää täysjyvää mutta mikseipä tämä onnistuisi myös tavallisella vehnäjauholla tai vaikka kaura- tai ruisjauholla. Osan jauhoista voi myös korvata vaikka kauraleseellä. Taikinaan voi myös upottaa hapanjuuren tekemisestä ylijääneen juuren alun. Itse olen hyvällä menestyksellä lisännyt juuren alun varsinaisen hapanjuuren veteen sekoittamisen jälkeen ja sitten lopuksi säätänyt jauhojen määrää näppituntumalla. Jauhojen määrä kyllä silloinkin oli noin viisi-kuusi desiä joten suurta vaikutusta juuren alulla ei siihen ollut.

    Itselläni tuppaa taikina välillä viettämään parikin päivää jääkaapissa ja se ei ole lopputulosta haitannut. Jos huomaat kohotuksen jälkeen että taikina on kuivahtanut liikaa, vaivaa taikinaan noin desi vettä ennen toista kohotusta.

    Täytteeksi laittaisin joka tapauksessa hyvää oliiviöljyä (tai tapenadea tms jossa on oliiviöljyä) ja suolaa ja pippuria mutta muuten taivas on rajana. Tuoreet täytteet kannattaa leikata aika pieniksi paloiksi ja painaa kunnolla taikinaan että ne eivät hyppää siitä irti.

    Keskeistä tämän leivän onnistumiseen on runsas oliiviöljyn käyttö sekä tarpeeksi pitkä paistoaika. Leipää saa paistaa mahdollisimman kauan kunhan se ei pääse palamaan. Leivän reunojen nouseminen irti leivinpaperista kertoo siitä, että leipä saattaa jo olla kylliksi paistunut, mutta itse paistan kunnes täytteet uhkaavat kärähtää.

    Hapanjuuripeltileipä

    virkeää, ruokittua hapanjuurta sen verran mitä ruokinnasta on syntynyt ja noin 1,5 dl kädenlämpöistä vettä (tai
    puoli palaa tuorehiivaa tai yksi pussi kuivahiivaa ja neljä dl kädenlämpöistä vettä)
    2 tl sokeria
    ripaus suolaa
    4 rkl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä
    5-6 dl täysjyvävehnäjauhoa (jos käytät hiivaa niin 6-8 dl)

    Täytteet, esimerkiksi:

    • Sekoitettuna 5 rkl oliiviöljyä, 2 puristettua valkosipulinkynttä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 1 tl kuivattua rosmariinia ja hieman suolaa ja pippuria
    • Tapenade, neljään osaan leikatut kirsikkatomaatit ja paistamisen jälkeen leivän päälle lisättynä tuoreet basilikanlehdet
    • Hyvät oliivit ja/tai kirsikkatomaatit sekä oliiviöljy johon sekoitettuna valkosipulimurskaa, kuivattua basilikaa, suolaa ja pippuria

    Sekoita vesi ja hapanjuuri tai hiiva. Lisää sokeri, suola ja öliiviöljy. Ensin sekoita, sitten vaivaa jauhoa taikinaan kunnes saat kiinteän, kulhon reunoista ja käsistä irtoavan kimmoisan taikinan. Levitä kulhon päälle tuorekelmu ja anna kohota jääkaapissa yön yli.

    Siirrä taikina huoneenlämpöön, vaivaa siitä ilmakuplat pois ja anna kohota ja lämmitä huoneenlämmössä vielä noin tunti. Levitä leivinpellille leivinpaperi ja voitele se kevyesti oliiviöljyllä. Painele taikina tasaisesti pellille. Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen ilman kiertoilmaa ja anna taikinan kohota leivinliinan alla sen aikaa kun uuni lämpiää. Kun uuni on lämmin, painele märillä sormilla kuoppia taikinaan ja levitä sen päälle täytteet, oliiviöljy tai tahna alle ja kiinteät täytteet sen päälle. Paista 250 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

    Peltileipä jonka täytteenä valkosipulimurskaa, oliiveja ja kirsikkatomaatteja.

    Minulla on harvoja ehdottomia periaatteita mutta se on että en käytä kivellisiä oliiveja.

  • Hapanjuuri

    Hapanjuurileivonta on yksi tämän blogin pääaiheista ja sen tärkein osuus on virkeä ja laadukas hapanjuuri. Hapanjuurileivonta on kuitenkin vähän henkimaailman hommaa eli saattaa onnistua tai epäonnistua mahdollisesti planeettojen asennosta tai jostakin vastaavasta riippuen joten jos vaikka juuresi homehtuu niin älä lannistu vaan yritä uudelleen.

    Itse olen tehnyt itselleni hapanjuuren useamman kerran onnistuneesti tällä erinomaisella Marttojen ohjeella. En voi kuitenkaan todeta että no notes koska seuraavat huomiot ohjeesta on:

    • Olen vahvasti sitä mieltä että ei tarvitse käyttää luomujauhoja. Olen tehnyt juuren ja leiponut ihan tavallisilla jauhoilla ja hyvin on mennyt.
    • Olen vahvasti sitä mieltä että koko hommassa ei tarvita vaakaa. Hapanjuurella on leivottu vuosisatoja ja mahtoivatko emännät jossain savupirteissä mittailla että onkos tässä nyt 40 vai kenties 42 grammaa jauhoja: eivät mittailleet. Tässä siis käyttämäni tilavuusmitat:
      päivät 1-3: 1 dl kädenlämpöistä vettä, 1 dl ruisjauhoja;
      päivät 4-5: reilu 0,5 dl vettä, 0,5 dl juuren alkua, 60 ml vehnäjauhoa, 30 ml ruisjauhoa.

    Ylimääräiseksi jäävän juuren alun voit käyttää johonkin taikinaan tai tehdä sillä vaikka hapankaalia. Valmiilla juurella voit sitten leipoa melkein mitä vain peltileivästä pannareihin. Suosikkiohjeeni perushapanjuurileivälle on tämä Kotilieden ohje mutta jälleen olen sitä mieltä että helpommalla voi päästä: leivän voi kohottaa kulhossa jolloin kohotuskoria ei tarvita ja mittojen suhteen voi olla vähän suurpiirteinen. Onnea leivontamatkaan!

    Hapanjuuri on tulvinut yli purkin reunojen.

    Kaapista löytyi oikein virkeä hapanjuuri.

  • Helppo hapankaali

    Blogin nimessäkin luvataan hapatusta joten tässäpä on.

    Hapankaali on helppo tapa aloittaa hapatus eikä erillistä hapanjuurta tai mitään erikoistarvikkeita välttämättä tarvita. Monissa resepteissä neuvotaan käyttämään steriloituja astioita mutta itse olen luottanut astianpesukoneeseen, kaalia kuitenkin hierotaan käsin joten sen käsittely ei ole steriiliä. Samaten jotkut ohjeet neuvovat pitkän hapatusajan eri lämpötiloissa, itse olen hapattanut huoneenlämmössä 3-4 vuorokautta ja ollut tyytyväinen lopputulokseen. Myöskään en pidä jodittoman suolan käyttöä tai muitakaan hienouksia tarpeellisina.

    Kaalin olen hienontanut monitoimikoneella koska vaikka mother earth is my homegirl niin joku roti sentään. Viitseliäs toki voi hienontaa sen myös ihan veitsellä. Kaalin itketys eli nesteen irrotus suolan kanssa on jossain määrin työlästä mutta siinä voi joko hieroa kaalia enemmän jolloin sen saa purkkiin nopeammin tai antaa hierotun kaalin levätä huoneenlämmössä jolloin neste lähtee ajan kanssa irtoamaan ja käsityötä ei tarvita niin paljon. Itse tykkään survoa kaaliraasteen purkkiin nyrkillä, se irrottaa vielä lisää nestettä ja vähentää kaalin pilalle menon todennäköisyyttä kun kaali on tiiviisti nesteessään.

    Hapankaalin aineksiksi riittää kaali ja suola. Sitä voi kuitenkin halutessaan maustaa tai siihen voi lisätä muitakin kasviksia. Samaten jos haluaa varmistella hapantumista niin voi käyttää jotakin hapatetta. Itse olen käyttänyt hapanleivän juurta, joko valmista tai juuren valmistusprosessissa ylijäänyttä, tai sitten tehnyt hapankaalin kokonaan ilman hapatetta.

    Tyyli on siis melko vapaa. Hapankaalin valmistuksessa ainoa tärkeä asia on, että jos kaali homehtuu tai menee muuten pilalle niin sitä ei syö. Jos kaali näyttää, maistuu ja tuoksuu raikkaalle hapankaalille niin hapatus on onnistunut ja siihen ei minun kokemukseni mukaan tarvita mitään erikoista.

    Hapankaali

    kaalia
    hienoa suolaa noin 15 ml per kilo perkaamatonta kaalia

    lisäksi jos haluat yhtä tai useampaa näistä:

    • hapatetta
    • mausteita kuten laakerinlehti, valkosipuli tai kumina
    • omenaa, porkkanaa tms raastettuna

    Poista kaalista pari ulointa lehteä ja kanta. Hienonna kaali ja laita se isoon kulhoon. Sekoita kaalisilppuun suola ja hiero kaalia sormin jotta siitä alkaa irrota nestettä. Lisää tässä vaiheessa mahdolliset mausteet, hapate ja/tai vihannekset. Pakkaa kaaliraaste tiiviisti lasipurkkiin niin, että se peittyy kokonaan kaalista irronneeseen nesteeseen. Peitä tiiviisti leivinpaperilla, laita leivinpaperin päälle vedellä täytetty muovipussi painoksi ja sulje purkki. Laita purkki mustaan muovipussiin että se pysyy pimeässä ja laita se lautaselle koska purkki voi valuttaa nestettä. Pidä lämpimässä paikassa noin kolme vuorokautta kunnes kaali on mielestäsi sopivan hapanta. Säilytä valmis hapankaali jääkaapissa.

    Hapankaalia tekeytymässä lasipurkissa

    Tässä hapankaali on noin puolivälissä hapatusta.