Olen Jenni ja harrastan leipomista. Vanhempainvapaalla jää aikaa harrastuksille, joten aloitin tämän blogin tallentaakseni lempireseptini. Blogissani kuvat ovat huonoja mutta reseptit hyviä vaikka itse sanonkin.
Välttelen yleensä maitotuotteita joten suurin osa resepteistäni on maidottomia. Tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä kaikkeen ja en tykkää siitä, kun resepteissä on tilavuusmittojen sijaan raaka-aineiden painot.
Mikäpä ihanampaa kuin tarjoilla aamusella tuoreita sämpylöitä! Mikäpä toisaalta näin iltaihmiselle kamalampaa kuin herätä aamulla kukonlaulun aikaan. Tämä resepti ratkaisee ongelman eikä tarvitse illallakaan huhkia: sämpylätaikina kohoaa yön yli jääkaapissa, taikina valmistuu täysin vaivaamatta eikä sämpylöiden muotoiluunkaan tarvitse käyttää aikaa.
Tähän reseptiin tein hapanjuuren ruokinnankin helpoimman kautta: lisäsin jääkaapissa olleeseen hapanjuureen desin vettä ja desin vehnäjauhoa ja annoin olla muutaman tunnin lämpimässä paikassa. Tämän jälkeen pieni määrä juurta kellui vesilasissa joten juuri oli valmis leivontaan.
Leipoessasi tällä reseptillä taikinakökkäreistä kannattaa tehdä korkeita jos haluat että sämpylät pystyy halkaisemaan. Taikinaa voi tuunata käyttämällä jauhoja, hiutaleita ja esimerkiksi leseitä oman maun mukaan mutta käyttäisin jonkin verran tavallista vehnäjauhoa jotta taikina leipoutuu. Jos haluat kipata sämpylät uuniin heti herättyäsi niin kohota taikina yön yli huoneenlämmössä.
Sekoita vesi, suola ja hapanjuuri. Lisää hiutaleet ja jauhot ja sekoita. Taikinan pitäisi olla niin napakkaa että sen sekoittaminen kauhalla tai ruokalusikalla on melko vaikeaa, jos näin ei ole niin lisää jauhoja kunnes on. Peitä taikinakulho tuorekelmulla ja anna kohota jääkaapissa yön yli.
Nosta taikina huoneenlämpöön ja anna sen lämmetä ja kohota vähintään sen aikaa kun uuni lämpenee 200 asteeseen, mielellään jopa pari tuntia. Nostele taikinasta kauhalla leivinpapereilla peitetyille leivinpelleille 10 kökkärettä. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 35 minuuttia mielellään kiertoilmalla, ilman kiertoilmaa hieman pidempään.
Eleplant on uusi löytöni: oikeasti hyvänmakuinen maidoton voinkorvike.
Hummus on hyvää, terveellistä ja vegaanista. Se sopii melkein mihin vain: dipiksi, leivän päälle, kastikkeeksi, piirakan täytteeksi… Valmista hummusta saa toki kaupasta mutta kaltaiseni kätevä emäntä haluaa ilman muuta tehdä sen itse. Hummukseen tulee tahinia, jota myös saa kaupasta, mutta kaltaiseni kätevä emäntä haluaa tehdä senkin itse. Paitsi että en ehkä haluakaan koska kuulostaa siltä, että tahinin tekeminen lisää vain työvaiheita. Sekä hummus että tahini valmistetaan nimittäin yksinkertaisesti surauttamalla ainekset keskenään tahnaksi. Tuumasta toimeen siis ja vähällä vaivalla alusta asti itse tehtyä hummusta.
Näillä töin ollessani tein myös toisen maukkaan tahnan, johon lisäsin linssejä ja enemmän mausteita. Mausteista puheen ollen näitä kumpaakin tahnaa voi ilman muuta varioida. Esimerkiksi liotetut cashewpähkinät tai chili sopisi varmasti näihin resepteihin.
Nämä tahnat haastavat tehosekoitinta jonkin verran. Jos siis tehosekoittimesi lämpenee tai osoittaa muita hyytymisen merkkejä niin pidä reilusti taukoa ja sekoittele tahnaasi lusikalla. Ja kuten aina sähkölaitteiden kanssa, ilman muuta varovaisuus ennen kaikkea.
Lopuksi vielä ehkä paras bongaamani käyttövinkki hummukselle (ja linssitahnalle): maailman nopein pastakastike syntyy lisäämällä hummukseen hieman pastan keitinvettä. Kun kastikkeen tämän jälkeen sekoittaa vastakeitetyn pastan joukkoon, se lämpenee jääkaappikylmästä syöntilämpimäksi eli hummusta ei tarvitse edes erikseen lämmittää. Vielä kun lurauttaa hieman oliiviöljyä valmiin annoksen päälle niin voilà! Ja toki kovassa kiireessä, tai jos ei muuten vaan halua lähteä aivan alusta asti tekemään, pasta valmistuu myös kaupan hummuksesta.
Hummus
200 grammaa kuivattuja kikherneitä tai 400 grammaa säilykekikherneitä 0,5 dl seesaminsiemeniä 1 rkl oliiviöljyä 2 rkl sitruunamehua 1 tl juustokuminaa 2 dl kylmää vettä tai säilykekikherneiden lientä suolaa maun mukaan
Huuhtele kuivatut kikherneet ja liota niitä jääkaapissa kylmässä vedessä noin vuorokausi. Huuhtele kikherneet uudelleen, keitä niitä miedosti suolatussa vedessä noin tunti, siivilöi ja huuhtele kikherneet kylmällä vedellä. Jos käytät säilykekikherneitä niin siivilöi ne ja halutessasi käytä liemi esimerkiksi vegaaniseen marenkiin.
Laita seesaminsiemenet tekosekoittimeen ja aja ne jauhemaiseksi. Lisää kaikki muut aineet tehosekoittimeen ja sekoita sileäksi tahnaksi. Lisää vettä jos tahna on liian paksua. Säilytä jääkaapissa.
Linssi-kikhernetahna
200 grammaa kuivattuja kikherneitä tai 400 grammaa purkkikikherneitä 100-125 grammaa kuivattuja linssejä tai 200-250 grammaa käyttövalmiita linssejä 1 dl seesaminsiemeniä 0,5 dl oliiviöljyä 0,5 dl limen mehua ja mehustamisessa irronnut hedelmäliha 3 valkosipulinkynttä 2 tl juustokuminaa 2 dl kylmää vettä tai säilykekikherneiden lientä suolaa ja pippuria
Huuhtele kuivatut kikherneet ja liota niitä jääkaapissa kylmässä vedessä noin vuorokausi. Huuhtele kikherneet uudelleen, keitä niitä miedosti suolatussa vedessä noin tunti, siivilöi ja huuhtele kikherneet kylmällä vedellä. Jos käytät säilykekikherneitä niin siivilöi ne ja halutessasi käytä liemi esimerkiksi vegaaniseen marenkiin.
Jos käytät kuivattuja linssejä niin keitä ne paketin ohjeen mukaan, siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä. Jos käytät käyttövalmiita linssejä niin siivilöi ja huuhtele ne.
Laita seesaminsiemenet tekosekoittimeen ja aja ne jauhemaiseksi. Lisää kaikki muut aineet tehosekoittimeen ja sekoita sileäksi tahnaksi.Lisää vettä jos tahna on liian paksua. Säilytä jääkaapissa.
Tässä hummus oliivien ja oliiviöljyn kaverina hapanjuuripeltileivän täytteenä.Jos hummukselle täytyisi keksiä yksi huono puoli niin se on se, että kovin kauniilta hummus ei aina näytä.
Seesaminsiemeniä tuppaa jäämään kaappiin pyörimään, niitä kun myydään isossa pussissa ja käytetään yleensä vain vähän kerrallaan. Tällä reseptillä niistä saa helposti pyöräytettyä maukkaita suolaisia keksejä. Keksit sopivat sellaisinaan kahvipöytään tai vaikka palasina salaatin päälle.
Omasta kokemuksesta sellainen neuvo että jos uunissa olevien keksien päällä näkyy vaahtoa, älä säikähdä vaan ota keksit silti uunista kun paistoaika on kulunut. Vaahto laskeutuu nimittäin uunista ottamisen jälkeen. Itse veikkaan että näkemäni vaahto oli kananmunaa. Se näytti kieltämättä oudolta mutta keksit olivat silti hyviä (ja vaahdottomia) uunista ottamisen jälkeen.
Näitä keksejä voi maustaa oman maun mukaan. Vaikka jeera sopisi varmasti hyvin tai chili ja/tai valkosipuli.
Seesaminsiemenkeksit
3 dl seesaminsiemeniä 0,5 dl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä 1 dl kaurahiutaleita 2 rkl perunajauhoa tai maissitärkkelystä 3 munaa 0,5 tl suolaa
Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita joukkoon öljy ja kananmuna. Levitä ohueksi levyksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja piirrä voiveitsellä levyyn keksien ääriviivat. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa puoli tuntia. Leikkaa keksit ääriviivoja pitkin heti paistamisen jälkeen kuumina.
Voit leikata seesaminsiemenkeksit haluamaasi muotoon, tässä suorakaiteen muotoisina.
Tykkään leipoa alusta asti itse eli en esimerkiksi mielelläni tee juustokakun pohjaa kaupan kekseistä. Toisaalta tuntuu vähän turhalta työltä paistaa ensin keksit ja murustella ne sitten kakkupohjaan. Tuumasta toimeen kehittelin kokonaan ilman paistamista toimivan juustokakkupohjan tätä kaurakeksireseptiä muokkaamalla.
En tykkää Violifen maidottomasta tuorevuustosta sillä minusta siinä on outo sivumaku. Sitä sattui kuitenkin olemaan kaksi purkkia jääkaapissani ja kun en halua heittää ruokaa haaskuun niin juustokakkuhan niistä syntyi. Kondensoitu kookosmaito taas on ihanaa, voisin syödä sitä pelkältään. Minulla sattui olemaan myös sitruuna mutta esimerkiksi lime ja appelsiini toimisivat tässä reseptissä varmasti yhtä hyvin. Kakussa ei muuten Violifen tuorevuuston outo sivumaku enää maistunut joten jos itsekin päädyt parin purkin omistajaksi niin tämä on oikein kelpo resepti.
Juustokakun hyydytyksessä käytetään agar agaria. Agar agarissa on yksi hyvä puoli, nimittäin se, että se hyytyy todella nopeasti. Agar agarissa on myös yksi huono puoli, nimittäin se, että se hyytyy todella nopeasti. Agar agarin lisäämisen jälkeen nopeus on siis valttia ettei täyte jää kökkäreiseksi tai hyydy kulhoon mutta toisaalta yön yli hyydyttäminen ei välttämättä ole tarpeen. Kakku on valmis kun siitä voi leikata koossa pysyviä paloja.
Tässä vielä ehkä paras leivontavinkkini: jos juustokakkusi ei hyydy, lusikoi se pohjineen päivineen kuohuviinilaseihin ja tarjoile pitkävartisilla jälkiruokalusikoilla syötäväksi. Näin lopputuloksena on kaunis mousse kauramurulla eikä kukaan huomaakaan että kyseessä on epäonnistunut juustokakku. Toki jos kuohuviinilaseja ja/tai pitkävartisia lusikoita ei ole, myös tavalliset juomalasit toimivat tarjoiluastioina. Jos tarjoiluhetkeen on useampi tunti niin voit vaihtoehtoisesti laittaa kakkusi pakastimeen ja tarjoilla sen jäädykkeenä. Varmista silloin että kakku on kunnolla jäätynyt ja nosta se huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua.
Vegaaninen kookoksinen sitruunajuustokakku
2 dl kaurahiutaleita 1 dl tomusokeria ripaus suolaa 0,5 tl vaniljasokeria 0,75 dl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä kaksi 200 gramman purkkia maidotonta tuorevuustoa tölkki kondensoitua kookosmaitoa 1 sitruuna 2 dl kylmää vettä 2 rkl agar agaria
Sekoita kaurahiutaleet, tomusokeri, suola ja vaniljasokeri. Lisää oliiviöljy, sekoita ja painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjakakkuvuoan pohjalle. Siirrä vuoka jääkaappiin.
Pese sitruuna. Raasta sitruunan kuori ja purista sen mehu. Paloittele tuorevuusto ja vatkaa mieluiten teräskulhossa sähkövatkaimella tuorevuusto, kondensoitu kookosmaito ja sitruunankuoriraaste, sitruunamehu ja mehustamisessa irronnut sitruunan hedelmäliha tasaiseksi massaksi.
Sekoita agar agar ja kylmä vesi kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä koko ajan sekoittaen 2 minuuttia. Nosta kakkuvuoka pois jääkaapista. Vatkaa agar agar -seos tuorevuustoseoksen joukkoon nopeasti ohuena vanana ja kaada täyte heti kakkupohjan päälle. Tasoita nopeasti, peitä kakkuvuoka tuorekelmulla tai lautasella ja nosta jääkaappiin hyytymään. Anna hyytyä jääkaapissa yön yli.
Tämä juustokakku hyytyi mutta lusikoin sen silti lasiin demonstraatiotarkoituksessa.
Tämänkertaisen reseptin tuotosta ei syödä mutta resepti toteutetaan keittiössä kasvirasvoista joten suonette anteeksi.
Kasvojeni iho on punoittava ja herkästi reagoiva. Olen käyttänyt lääkärin määräämiä ruusufinnin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Ne ovat toimineet ihan hyvin mutta raskauden ja imetyksen aikana niitä ei voi käyttää.
Kun ensimmäinen raskaus oli toiveissa oli lääkkeiden lopetus siis edessä. Mietiskelin myös hieman muutenkin elintapojani. Varsinkin tästä ohjeistuksesta ja toki herkästä ihostani inspiroituneena olin kiinnostunut vaihtamaan kasvotuotteeni hellempiin.
Kiinnostuin tästä öljypuhdistuskakusta ja ostinkin sen. Olin melko tyytyväinen tuotteeseen, mutta paatuneena läträäjänä tuon käyttäminen oli turhan hintavaa. Erityisesti olin tätä mieltä kurkattuani tuotteen ainesosalistaa.
Tuumasta toimeen eli päätin tehdä itse ja säästää. Oma tuotokseni ei ole kakku vaan pehmeä balmi, josta tykkäänkin enemmän kuin kiinteästä putsarista. Balmini on sen verran kiinteää että ei heti vuoda kassin pohjalle mutta ei vaadi käsissä sulattelua vaan tavaran voi hieroa suoraan naamaan.
Balmin aineksia voi muokata miten haluaa. Monin paikoin väitetään eri kasvivoilla ja -öljyillä olevan erilaisia hyviä vaikutuksia. Itse en niistä tiedä. Sen verran kyllä myönnän että käytän balmissani bakuchiöljyä sen mahdollisen ikääntymisen merkkejä häivyttävän tehon vuoksi kun retinolia ei raskauden ja imetyksen aikana saa käyttää. Bakuchiolista voit lukea lisää esimerkiksi tästä.
Kookosöljyä en balmissa käyttäisi koska se tukkii ihohuokosia. Kovin räväkän värisiä öljyjä kuten tyrniöljyä taas ei kannata laittaa kovin paljoa ettei naama värjäänny. Halutessasi voit myös huomioida ovatko öljyt kylmäpuristettuja ja onko kyseessä johonkin muuhun öljyyn sekoitettu aines (kuten porkkanaöljy jossa on porkkanaa sekoitettuna öljyyn) vai kokoöljy (kuten porkkanansiemenöljy jossa on vain porkkanansiemenistä puristettua öljyä).
Oma tämänhetkinen reseptini on puolet ja puolet mangovoita ja karite- eli sheavoita sekä niiden lisäksi ekstraneitsytoliiviöljyä, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä ja lopuksi luraus bakuchiöljyä. Ostin ja ostan edelleen ainekset tästä kaupasta (yhtä hyviä saa varmaan muualtakin) tai ruokakaupasta. Myös syötäväksi tarkoitettuja öljyjä voi nimittäin käyttää ja usein ne ovat edullisempia kuin kosmetiikkakäyttöön tarkoitetut.
Balmin säilyvyys perustuu siihen, että se on vedetön. Ota siis balmia purkista aina puhtain kuivin sormin tai esimerkiksi kuivalla ja puhtaalla lusikalla. Samasta syystä balmia valmistettaessa käsien ja välineiden pitää myös olla kuivia ja puhtaita. Muutoin balmin valmistus on hyvin helppoa. Itse sulatan kasvivoit mukissa mikrossa matalalla teholla, vesihaudettakin voi käyttää.
Balmin voidemainen koostumus syntyy valmistusprosessin jälkeen. Voisi kuvitella, että seos kovettuu jäähtyessään, mutta näin ei jostain syystä tapahdu vaan seos paksunee pikku hiljaa itsekseen ja tämä kestää useamman päivän. Muodonmuutosta odotellessa vielä lirummassa muodossa olevaa balmia voi toki jo käyttää normaalisti. Jos lopputulos on kokkareinen niin lämmitän balmin varovasti ja seuraavan jähmettymisen lopputulos on aina ollut parempi. Jos balmi on makuusi liian paksua, laita ensi kerralla vähemmän kasvivoita ja enemmän öljyä, jos liian ohutta niin toisin päin.
Balmi puhdistaa kasvot kuivattamatta ja hoitaa samalla kivasti ripsiä ja kulmakarvoja. Käyttöprosessi yksinkertaisuudessaan on, että hieron balmia kuiviin likaisiin kasvoihin ja pyyhin sen pois lämpimään veteen kastetulla kestokasvolapulla tai kahdella. Tämäkin voi riittää mutta koska ihoni on kuiva, lisään vielä lopuksi kosteusvoiteen ja aurinkoiseen aikaan tietysti myös aurinkosuojan.
Balmia voi käyttää myös esimerkiksi kuivien ihoalueiden hoitoon. Balmeista voit lukea lisää tästä.
Sulata kasvivoit mutta varo kuumentamasta niitä. Laita kaikki ainekset lasipurkkiin, sulje purkin kansi ja ravista. Balmi paksuuntuu huoneenlämmössä muutaman päivän kuluessa.
Taaperoiden ruokkiminen on ikuisuushaaste. Ruoan pitäisi olla terveellisehköä, sokeritonta ja ainakin alle yksivuotiaille suolatonta ja lisäksi se pitäisi saada ilman isompaa taistelua pikkuihmisen vatsaan. Myös helppo mukaanotettavuus ja se, että nälän iskiessä evään saa nopeasti lapsoselle ovat tärkeitä ominaisuuksia. Itse olen huomannut että ruoka maistuu pikkukaverille helpommin kun sen voi ottaa omaan käteen ja syödä itse, vahva itsenäinen taapero kun ei yleensä halua että äiti tai isä syöttää ja omassa kädessä olevasta lusikasta eväät päätyvät helposti lattialle.
Tämä muffinssiresepti täyttää nuo yllä olevat kriteerit, on kätevä ja täytettä vaihtelemalla sen saa muokattua lapsosen kulloiseenkin mieltymykseen. Hyviä täytteitä ovat esimerkiksi kypsennetty lohi, juustoraaste (jolloin toki lopputulos ei enää ole maidoton), rusinat, pienessä vesimäärässä liotetut ja muussatut kuivatut luumut tai taatelit, porkkanaraaste, marjat, pilkotut tai soseutetut hedelmät… Myös leivonnassa käytettyä viljaa voi vaihdella, reseptissä mainitut kaurahiutaleet sopivat mainiosti mutta muffinssit voi tehdä myös mistä vain jauhoista tai osan jauhoista voi korvata vaikka leseellä. Jauhomuodossa olevaa viljaa käyttäisin hieman vähemmän kuin isompina kappaleina olevaa sellaista kuten hiutaleita tai leseitä. Hapanjuuren valmistamisessa yli jäävän hapanjuuren alun voi myös käyttää tähän taikinaan, silloin jauhojen määrää kannattaa säätää näppituntumalla.
Kauneimmat pyöreät muffinssit saa muffinssipannulla. Tiskiä säästääkseni tykkään käyttää lisäksi muffinssivuokia. Joko muffinssipannu tai -vuoat riittävät leivontaan kuitenkin oikein hyvin.
Taaperomuffinssit
esimerkiksi 2-3 dl täytettä 3 dl kaurahiutaleita tai 2,5 dl jauhoa, esimerkiksi ruis- tai täysjyvävehnäjauhoa 1 dl tai enemmän hapanjuurta (tai 1 tl leivinjauhetta, tällöin ei tarvita kohotusta) 2 kananmunaa 0,5 dl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä
Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa. Peitä kulho tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin kohoamaan yön yli.
Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja/tai -pannuun. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 20 minuuttia.
Näissä muffinsseissa on hapanjuuriprosessin kolmannen päivän hapanjuuren alkua ja rusinoita.
Rakas aviopuolisoni tykkää kovasti naan-leivästä. Itse taas tykkään vältellä maitotuotteita ja käyttää leivonnassa hapanjuurta, ja näiden tykkäysten yhdistelmänä syntyi tämä resepti. En ole missään nimessä mikään intialaisen ruoan asiantuntija enkä missään nimessä väitä että tällä reseptillä syntyvät lätkät olisivat naan-leipää. Oikein kivat ja aviopuolisolleni maistuvat läpykkäleivät tällä reseptillä kyllä syntyy. Nimesin ne vaan-leiväksi, ovathan ne vegaanisia.
Reseptiin tulee paljon hapanjuurta. Itse ruokin hapanjuuren tätä taikinaa varten kolme kertaa: ensin vajaa puoli desiä kädenlämpöistä vettä ja reilu puoli desiä vehnäjauhoja, sitten vajaa desi kädenlämpöistä vettä ja reilu desi vehnäjauhoja ja viimeisellä ruokinnalla taas vajaa puoli desiä kädenlämpöistä vettä ja reilu puoli desiä vehnäjauhoja. Puolen litran purkki tulee melko täyteen hapanjuurta. Otan siitä pari ruokalusikallista talteen ja loput taikinaan.
Näiden leipästen taikina on aika tahmea eli kauniisti sormista irtoavaa leipätaikinaa ei tavoitella. Vaivaamisen sijaan otankin taikinan molempiin käsiin ja venyttelen ja puristelen sitä sormin. Muotoiluvaiheessa taas otan leivontapaikalle kulhollisen kylmää vettä johon kastan sormia, näin taikina ei tartu sormiin.
Tykkään kohottaa taikinan pois päältä olevassa mikrossa, siellä se on vedolta suojassa eikä kuivu leivinliinan alla niin nopeasti kuin esimerkiksi pöydällä. Taikina on kohonnut tarpeeksi kun silloin kun painat siihen kuopan rystysellä, kuoppa nousee takaisin sileäksi. Korostan vielä että mikroa ehdottomasti ei saa laittaa päälle kun taikina on mikrossa ettei hapanjuuri kuole.
Leipästen päälle siveltävän oliiviöljyn voi maustaa haluamallaan tavalla, itse lisäsin siihen reilusti murskattua valkosipulia ja tuli kyllä hyvää.
Vaan-leipä
4 dl kädenlämpöistä kaurajuomaa, oma suosikkini on tämä 4 dl ruokittua hapanjuurta 9 dl vehnäjauhoa ripaus suolaa oliiviöljyä johon lisätty hieman suolaa
Sekoita kaurajuoma, hapanjuuri ja suola. Sekoita joukkoon jauhot. Myllää ja venyttele taikinaa käsin. Kohota taikinaa peitettynä lämpimässä paikassa noin 2-3 tuntia.
Myllää taas taikinaa käsin ja jaa se neljäksi kökkäreeksi. Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen grillivastuksella ja laita myös käyttämäsi uunipellit lämpiämään uuniin. Anna taikinakökkäreiden kohota peitettyinä sen aikaa kun uuni lämpenee.
Aseta pöydälle kaksi leivinpaperia. Painele taikinakökkäreet märillä sormilla haluamaasi muotoon neljäksi leipäseksi leivinpapereille, kaksi leipästä per leivinpaperi. Voitele leipäset oliiviöljyllä. Siirrä yksi leivinpaperi kerrallaan varovasti kuumalle uunipellille ja paista yksi pelti kerrallaan uunin toiseksi ylimmällä tasolla grillivastuksen alla kunnes leipäset ovat saaneet reilusti väriä, noin 6 minuuttia.
Herukat, varsinkin pakastemustaherukat, ovat itselleni hieman hankala marja koska ne ovat niin kovin kirpsakoita. Saan niistä itseäni miellyttävän lopputuloksen lähinnä osana jotain leivonnaista joten päätin kokeilla piirakkaa.
Tiedätkö sen tunteen kun joskus leipomus onnistuu yli odotusten ja lopputuloksen hyvänmakuisuus yllättää itse leipojankin? Tämän reseptin kanssa kävi juuri niin ja vielä kreivin aikaan eli anopin tullessa kahvittelemaan. Piirakka varmasti toimisi myös muilla marjoilla mutta kirpeillä herukoilla tästä tuli kivan raikas. Mitäpä sitä sen enempää analysoimaan, tässä todella maukkaan ja kaikin puolin oikein hyvän herukkapiirakan resepti:
Maidoton herukkapiirakka
2 kananmunaa 2 dl sokeria 1 dl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä 2,5 dl vehnäjauhoa ja/tai täysjyvävehnäjauhoa (yhteensä) 1 tl leivinjauhetta 1 pieni pakastusrasiallinen mustaherukoita 1 pieni pakastusrasiallinen punaherukoita 1 rkl perunajauhoa 1 rkl vaniljasokeria 200 gramman purkki kermaviilin tyyppistä kaura-asiaa, esimerkiksi tätä
Vatkaa yksi kananmuna kulhossa. Vatkaa mukaan puolet sokerista ja sen jälkeen oliiviöljy. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja sekoita jauho-leivinjauheseos varovasti nostellen taikinaan. Voitele piirakkavuoka öljyllä ja painele taikina sen reunoille ja pohjalle.
Kippaa herukat siivilään (voivat olla vielä jäisiä) ja sekoita niihin perunajauho. Levitä herukat piirakkapohjalle. Sekoita toiset puolet sokerista, vaniljasokeri, kauravalmiste ja toinen kananmuna keskenään ja kippaa seos marjojen päälle. Paista uunissa 200 asteessa alatasolla noin 30 minuuttia.
Tämä on ehdottomasti yksi suosikkiasioistani hapanjuurella leivottavaksi: helppo, maukas ja monipuolinen sillä täytteitä varioimalla tämä sopii moneen makuun. Resepti onnistuu myös hiivalla leipoen mutta omasta mielestäni hapanjuurella tulee maukkaampi.
Tykkään itse käyttää täysjyvää mutta mikseipä tämä onnistuisi myös tavallisella vehnäjauholla tai vaikka kaura- tai ruisjauholla. Osan jauhoista voi myös korvata vaikka kauraleseellä. Taikinaan voi myös upottaa hapanjuuren tekemisestä ylijääneen juuren alun. Itse olen hyvällä menestyksellä lisännyt juuren alun varsinaisen hapanjuuren veteen sekoittamisen jälkeen ja sitten lopuksi säätänyt jauhojen määrää näppituntumalla. Jauhojen määrä kyllä silloinkin oli noin viisi-kuusi desiä joten suurta vaikutusta juuren alulla ei siihen ollut.
Itselläni tuppaa taikina välillä viettämään parikin päivää jääkaapissa ja se ei ole lopputulosta haitannut. Jos huomaat kohotuksen jälkeen että taikina on kuivahtanut liikaa, vaivaa taikinaan noin desi vettä ennen toista kohotusta.
Täytteeksi laittaisin joka tapauksessa hyvää oliiviöljyä (tai tapenadea tms jossa on oliiviöljyä) ja suolaa ja pippuria mutta muuten taivas on rajana. Tuoreet täytteet kannattaa leikata aika pieniksi paloiksi ja painaa kunnolla taikinaan että ne eivät hyppää siitä irti.
Keskeistä tämän leivän onnistumiseen on runsas oliiviöljyn käyttö sekä tarpeeksi pitkä paistoaika. Leipää saa paistaa mahdollisimman kauan kunhan se ei pääse palamaan. Leivän reunojen nouseminen irti leivinpaperista kertoo siitä, että leipä saattaa jo olla kylliksi paistunut, mutta itse paistan kunnes täytteet uhkaavat kärähtää.
Hapanjuuripeltileipä
virkeää, ruokittua hapanjuurta sen verran mitä ruokinnasta on syntynyt ja noin 1,5 dl kädenlämpöistä vettä (tai puoli palaa tuorehiivaa tai yksi pussi kuivahiivaa ja neljä dl kädenlämpöistä vettä) 2 tl sokeria ripaus suolaa 4 rkl oliiviöljyä, itse tykkään käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä 5-6 dl täysjyvävehnäjauhoa (jos käytät hiivaa niin 6-8 dl)
Täytteet, esimerkiksi:
Sekoitettuna 5 rkl oliiviöljyä, 2 puristettua valkosipulinkynttä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 1 tl kuivattua rosmariinia ja hieman suolaa ja pippuria
Tapenade, neljään osaan leikatut kirsikkatomaatit ja paistamisen jälkeen leivän päälle lisättynä tuoreet basilikanlehdet
Hyvät oliivit ja/tai kirsikkatomaatit sekä oliiviöljy johon sekoitettuna valkosipulimurskaa, kuivattua basilikaa, suolaa ja pippuria
Sekoita vesi ja hapanjuuri tai hiiva. Lisää sokeri, suola ja öliiviöljy. Ensin sekoita, sitten vaivaa jauhoa taikinaan kunnes saat kiinteän, kulhon reunoista ja käsistä irtoavan kimmoisan taikinan. Levitä kulhon päälle tuorekelmu ja anna kohota jääkaapissa yön yli.
Siirrä taikina huoneenlämpöön, vaivaa siitä ilmakuplat pois ja anna kohota ja lämmitä huoneenlämmössä vielä noin tunti. Levitä leivinpellille leivinpaperi ja voitele se kevyesti oliiviöljyllä. Painele taikina tasaisesti pellille. Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen ilman kiertoilmaa ja anna taikinan kohota leivinliinan alla sen aikaa kun uuni lämpiää. Kun uuni on lämmin, painele märillä sormilla kuoppia taikinaan ja levitä sen päälle täytteet, oliiviöljy tai tahna alle ja kiinteät täytteet sen päälle. Paista 250 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.
Minulla on harvoja ehdottomia periaatteita mutta se on että en käytä kivellisiä oliiveja.
Hapanjuurileivonta on yksi tämän blogin pääaiheista ja sen tärkein osuus on virkeä ja laadukas hapanjuuri. Hapanjuurileivonta on kuitenkin vähän henkimaailman hommaa eli saattaa onnistua tai epäonnistua mahdollisesti planeettojen asennosta tai jostakin vastaavasta riippuen joten jos vaikka juuresi homehtuu niin älä lannistu vaan yritä uudelleen.
Itse olen tehnyt itselleni hapanjuuren useamman kerran onnistuneesti tällä erinomaisella Marttojen ohjeella. En voi kuitenkaan todeta että no notes koska seuraavat huomiot ohjeesta on:
Olen vahvasti sitä mieltä että ei tarvitse käyttää luomujauhoja. Olen tehnyt juuren ja leiponut ihan tavallisilla jauhoilla ja hyvin on mennyt.
Olen vahvasti sitä mieltä että koko hommassa ei tarvita vaakaa. Hapanjuurella on leivottu vuosisatoja ja mahtoivatko emännät jossain savupirteissä mittailla että onkos tässä nyt 40 vai kenties 42 grammaa jauhoja: eivät mittailleet. Tässä siis käyttämäni tilavuusmitat: päivät 1-3: 1 dl kädenlämpöistä vettä, 1 dl ruisjauhoja; päivät 4-5: reilu 0,5 dl vettä, 0,5 dl juuren alkua, 60 ml vehnäjauhoa, 30 ml ruisjauhoa.
Ylimääräiseksi jäävän juuren alun voit käyttää johonkin taikinaan tai tehdä sillä vaikka hapankaalia. Valmiilla juurella voit sitten leipoa melkein mitä vain peltileivästä pannareihin. Suosikkiohjeeni perushapanjuurileivälle on tämä Kotilieden ohje mutta jälleen olen sitä mieltä että helpommalla voi päästä: leivän voi kohottaa kulhossa jolloin kohotuskoria ei tarvita ja mittojen suhteen voi olla vähän suurpiirteinen. Onnea leivontamatkaan!
